18 elokuuta 2012

Hiljaiseloa

Olen ollut möhköfantti bloggaaja. Blogin päivittäminen on jäänyt aiheenpuutteessa, kun itse elikot (lähinnä koiras) pitävät tietoisuudessamme, ettemme ole leikanneet heitä. Viittaan tällä naapurin (juoksuilevaan) likkapiskiin, joka kävi ilahduttamassa erään kerran sekä meitä, koiraa, että naapureita. Saatoinpa kertoa tästä kommenttipoksissa viimeksi (= kaaaauan sitten), mutta koska meikää kismittää, kerroinpa sen uudemman kerran. C:<

Noooniin, siirtykäämme takaisin aiheeseen. Alma ei niinkään ole äiteillyt hormoniensa kera, joka on hyvä asia. Tietysti. Kyseiset vaiheet on nykysin melko lyhyitä, mutta niitä sitten ilmestyy aika ajoin puskasta. Kumpaisemmankin kaaliaivon leikkaaminen lienisi paikallaan öhöh?

Näiden murheiden takia herra alfauroksen lenkit ja neidin pomppuhetket ovat ajoittain silkkaa tuskaa, mutta älkäämme antako sen häiritä. Unohtakaamme tämä turha ja typerä murehtiminen iloisten kuvien myötä, joita oon tässä taannoin räpsinyt.

pikku resupekkani ♥

:-------------DD


oleet ihanaaa. ♥


höpsy C-: ♥

Karkasin täksi viikonlopuksi äiskän ja isin kera Paimioon, ukille ja veljeni jäi hoitamaan karvaisia. Huoletta en heitä jättänyt, viittaan tälläkertaa neidin annoskokoihin, joita olen vastikään saanut pienennettyä ja neidin solakaksi. Noh, ei muuta kuin rinsessa laihikselle äääh. Koiras sen sijaan tarvisi sekä enemmän muonaa, että vähän lenkkiäkin. Muttamutta huomenna takasin Kangasalle (ja maanantaina kouluun, so uncool). Soittotunnitkin alkaa ja kaikki jööjööjee. Mutta, yritän tästedes olla vastuullinen bloggaaja, ettei karvakamujen blogi vallan homehtuisi. NÄHDÄÄN TAAS, KAMELIIIT!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiitos kommenteista, pusuja kaaliaivoilta!